Paljon on sattunu ja tapahtunu tällä aikaa...Mistäpä alottas...
Vaikka muutosta...
Muutto.Se sana nielee sisuksiinsa niiiin kamalan määrän tunnetiloja,työtä,tuskaa ja epäjärjestystä.Ymmärrän,jos joku alati muuttava ystäväiseni saa pyrskähdyskohtauksia,mutta on kuitenkin eri asia tunkea yksiö ja pari vuotta elämää laatikkoon kuin 12 vuotta arkea keskikokoisesta omakotitalosta,8 hevosta tykötarpeineen ja muu maatilan rekvisiitta.Paljon lähti romuksi,kaatikselle ja nuotioon...tarpeellistakin.
ne tunne myrskyt on jotain selittämätöntä.Uusi paikka jännittää ja luo toiveita.Koulunsa aloittava mukula kiukuttelee,koska sitäkin jännittää.ja koska meitä kaikkia jännittää ja veetuttaa koko ruljanssi,myös elukkani enemmän ja vähemmän stressaavat tulossa olevaa.
Kun vihdoin tontilta on roudattu 5 yhdistelmällistä ja pari nuppi kuormaa tarviketta alkaa muuttaminen näkyäkin.Molemmissa päissä.Toinen tontti tyhjenee ja toinen täyttyy sekalaisista kasoista ja uusi kotipiha alkaa muistuttaa romista.
Kun viimeistä kertaa siivoaa tallin,tuntuu kovin lopulliselta.Tai kun kerää aidat pois.Tontti on autio.Nortti huulessa sitä tuijottaa ja miettii vielä kerran onko kaikki nyt pakattu ja onko tässä nyt mitään järkeä...Tosin olin tuossa vaiheessa jo niin kyllästynyt ja väsynyt muuttoon joka kesti ikuisuudelta tuntuneet 4vkoa,etten oikeastaan välittänyt paskaakaan vaikkei kaikki niin olisi ollutkaan.
Koko kesä on mennyt johonkin olemattomaan.Meille iski ns.muuttokrapula.Tiedättekö,se tunne kun kuljet pitkin pihamaata potkien kokkareita ja miettien mitä ja miten.Tars korjata.Tars laittaa.Tars ja tars ja tars...Nyppii sieltä ja täältä.Kokoajan jotain,muttei näe paljoakaan valmista.Tavarat pyörii edelleen etsimässä paikkaansa,toiset eri rakennusten välillä,toiset vain hyllyn tai kaapin.Vaeltaa kuitenkin...Sisältä puuttuu yhä mööpeleitä.lattialla ei ole mattoja.Multaa on.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti