Ravipaikalla on tullut jälleen uusi ilmiö esiin; varastelu,"lainaaminen" tai luvaton käyttöön otto, millä nimellä sitä sitten haluaa kutsuakkaan. Niin ikävää kuin se onkin ja hankalaa, lukitkaa autonne ovet ja piilottakaa kaikki vähänkin arvokas!
Eräs porukka oli raviloissa kilvan ajossa parin pollen ja kolmen ihmisen toimesta. Aikaa kulutettiin, niinkuin asiaan kuuluu, jokainen omissa toimissaan. Yksi talutteli hevosta, toinen säntäsi sisäänkirjoitukseen. Ja se kolmas, sitä kutsui luonto...
Autossa oli ovet lukitsematta mutta kuitenkin suljettuna. Sisäänkirjoituksesta palannut täti-ihminen löysi avonaiselta ovelta, autoon kumartuneen miehen jolla heppa oli narussa takapiruna. Kun täti hölmistyneenä availi äänijänteitään kysellen mitä vit...hittoa tapahtuu, oli setä nostanut naamansa autosta, kertonut erehtyneensä ajoneuvosta ja pahoitteli. Kolmen ihmisen keräännyttyä auton kupeille keräilemään leukojaan maasta, oli koko ukkeli hävinnyt rikostovereineen varikon pimeyteen kuten lompakkokin...
Eipä tullut startista edes naftarahoja eikä sitten montaa euroa jäänyt käteen muutenkaan... Onko totta, ettei enää voi luottaa edes "omiin"? Kolmeenkymmeneen vuoteen ei ole tarvinnut pelätä omaisuuden katoamista raveissa, joku näkee kuitenkin ja tuttujahan tässä ollaan!
Alan jo uskoa jonkun tarvinneen piiskan jonka luulin jättäneeni kotiin, sekuntaattorin, jonka katoamisesta syytin lastani ja se uudenkarhea rintaremmi... onkohan sekään oikeasti eksynyt kotoa ilman apua? Pitääköhän sitä nykyään kantaa koko katos tyhjäksi heti kun poistuu pissille vai palkkaanko ison sedän nahkaliivillä vartioimaan maallista omaisuuttani? Näyttäisi kenties jännältä kun joka katoksella olisi kyräilevä HelvetinEnkeli. Jos joku erehtyisi palkkaamaan vahtinsa eri jengistä, ravit peruttaisiin varmaankin varikolla sattuneen konfliktin vuoksi. Sekin kuitenkin tuntuisi mukavammalta kuin huomata tulleensa ryöstetyksi. Tuntuu kuin oma perhe pettäisi ja hylkäisi... Miksei mikään ole kuin ennen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti